Etelä-Korea on esimerkkivaltio siitä millä tavoin luovuustaidot, sikäläisittäin ”Creative design”, ovat osa kansallista ja sen suuryritysten strategista aluetta. Toinen selkeä edelläkävijä ja hydyntäjä on Israel.
Suomenkielen ilmaisu luovuudesta, luovuustekniikoista, oivalluksista, luovuustaidoista jne, johtavat usein ajatuksemme vaikkapa niinsanottuihin luoviin aloihin ja taiteisiin. Joskus siihen miten taide voisi tukea teknologiaa ja bisnestä. Kuten tiedämme, sanoilla on suuri merkitys ja jatkuvasti pohdin, millä sanoilla voisin saada aiheen ymmärretyksi oikealla tavalla. Koreassa tuntuu olevan käytössä ”Creative design”.
Voisiko ”Creative design” olla suomeksi ”oivaltava suunnittelu”?
Lainaan näissä kirjoituksissani mielelläni tiedetoimittaja Kalevi Rantasen tekstejä ja asiantuntemusta. Hän on myös tämän ”ajatushautomomme” merkittävä jäsen. Kalevi on erityisen perehtynyt TRIZ-menetelmiin ja kirjoittanut aiheesta myös useita kirjoja ja artikkeleja. Itse koen TRIZ:in eräänlaisena oivaltavan suunnittelun ja luovan ongelmanratkaisun lippulaivana, mutta myös vaativana menetelmänä. Minulle keskeisin oivaltavan suunnittelun ja luovan ongelmanratkaisun menetelmä on SIT eli systematic Inventive Thinking, minkä periaatteet ja historiallinen tausta ovat yhtä TRIZ:in kanssa. Toki käytän itse SIT-periaatteita ja työkaluja luovasti muiden menetelmien kanssa, tilannekohtaisesti.
Seuraavassa on pätkiä Kalevin viesteistä TRIZ-aiheeseen liittyen:
Voisiko Nato olla kiinnostunut TRIZin/SIT:in hyödyntämisestä? Tai Nato-Suomi? Kylmän sodan aikana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kopioivat arvokasta tietoa toisiltaan. TRIZ on syntynyt ex-Neuvostoliitossa. Vielä nytkin monet Yhdysvaltojen johtavista TRIZ-eksperteistä, kuten Simon Litvin, ovat Venäjältä muuttaneita. Voisiko ”viholliselta varastaminen” olla riittävä motiivi vauhdittaa innovaatioita TRIZin, SITin ja muiden kehitystyökalujen avulla?
Esimerkkejä Etelä-Koreasta löytyy runsaasti ja luultavasti myös valtiollisella tasolla:
Tällä vuosisadalla joukko yrityksiä ja yliopistoja ovat panostaneet TRIZiin paljon Etelä-Koreassa, kenties enemmän kuin missään muussa maassa.
“An overview presentation on South Korean Corporate Systematic Innovation (TRIZ) community; SK Hynix, Samsung, Posco, Kia/Hyundai, and LG Electronics. With a special emphasis on comparing Samsung and LG Electronics’ display divisions comparing the application of methods and results”
Samsungin kokemus kertoo paljon. Yhtiön tutkimusyksikön edustaja Hyo June Kim esitteli alkuvaiheen tuloksia vuonna 2003.
Conference Program. 4th Japan Invention Machine User Group Meeting (Sept. 2003)
Samsung aloitti TRIZ-toiminnan vuonna 1998. Vuonna 2001 kaikkiaan 40 TRIZ-projektia tuotti 90 miljoonan US dollarin kustannussäästöt. Vuonna 2002 yksi projekti, jossa hyödynnettiin TRIZin metodeja, toi 100 miljoonan dollarin säästön. Vuonna 2003 yhtiö hyödynsi TRIZiä kaikkiaan 63 tutkimus- ja kehityshankkeessa. Tulos: 35 patenttia ja 180 miljoonan dollarin kustannussäästöt.
Miten tuloksiin päästiin? Avainsanoja ovat pitkäjänteisyys ja sitoutuminen. Ja tietenkin oikeiden ihmisten valinta. Samsung kutsui vuosituhannen vaihteessa venäläisiä TRIZ-eksperttejä käynnistämään toimintaa. Noin kolmessa vuodessa sata työntekijää tuli mukaan. Koulutuksesta tuli järjestelmällistä. Yhtiö on tutustuttanut suuren joukon työntekijöitään TRIZiin. Osasta on koulutettu edelleen TRIZ-spesialisteja.
Olennaista on myös, että Samsungin lisäksi monet muut korealaiset ovat ottaneet TRIZin käyttöönsä. On syntynyt kriittistä massaa kansallisissa puitteissa.
Maassa on toiminut vuodesta 2010 lähtien Korea Academic TRIZ Association, johon kuuluu noin 30 yritystä ja saman verran yliopistoja, mikä on merkki myös valtionjohdon pyrkimyksistä ja kenties strategisista päätöksistä.
Terveisin Heikki