Heikin Blogi

Kekseliäs

Heräsin klo 04.05 katsomaan kelloa ajatukset menivät Aalto Yliopiston Radikaalit innovaatiot koulutukseen. Siihen liittyy ristiriitaisia tunteita, mutta…

Olen kolmekymmentä vuotta kipuillut sanan ”luovuus” merkityksen kanssa. Nyt kun puolet kurssista ”divingtoradicalcreativity.aalto.fi” on käyty tuo kipuilu on kasvanut. Oivalsin, että omassa luovuuskoulutuksessani ja käsitemaailmassani kyse onkin KEKSELIÄISYYDESTÄ eikä pelkästään luovuudesta. Tämä oivallus on todennäköisesti jonkinlainen läpimurto itselleni. En enää olekaan ”luovuustaitojen kouluttaja” vaan pyrkimys on saada esiin ihmisissä kekseliäisyys, oivallukset ja nokkelat ratkaisut. Nämä voivat kaikki olla joko pieniä parannuksia tai radikaaleja innovaatioita, mutta useimmin jotain siltä väliltä.

Toinen tärkeä piiloviesti yöllä tapahtuneeseen saattaa olla se miten me puhuimme Thomaksen (Digitalblue) kanssa ”Arkiluovuudesta” ja sen merkittävyydestä.

Tästä aiheesta kirjoitan vielä lisää, mutta toivon teidän pohtivan tätä käsitettä ja sanaa ”Kekseliäisyys”. Keksittekö hyviä synonyymejä? Englanniksi ole usein käyttänyt sanaa insight, oivallus.

AI ei vähennä luovuuden merkitystä

Edellisessä Blogissani käytin Googlen AI -työkalua referoidakseni aiempia blogitekstejäni. Itselläni ei ole riittäviä taitoja sujuvaan AI-työskentelyyn, mutta ystäväni Thomas on alan osaaja ja suoritti haun puolestani. Hän myös opasti minua NotebookLM työkalun käytössä, jotta pystyn itse hyödyntämään näitä ominaisuuksia.

Thomaksen firma tuottaa arvokkaita palveluita yrityksille ja yhteisöille, käyttäen muunmuassa kehittyneitä AI-työkaluja. Näissä projekteissa esiin nousee kolme selkeää osa-aluetta:

  1. Mindset
  2. Toolset
  3. Skillset

Tekniset apuvälineet, kuten AI, ovat tärkeässä roolissa kohdassa ”2 Toolset”. Luovuustaidot ovat keskeisessä roolissa kohdassa 1 ”Mindset”. Mollemmille yhteistä ovat taitojen karttuminen, kohta 3 ”Skillset”.

Creative design, luovuustekniikat, luovat ongelmanratkaisumenetelmät tai luovuustaidot houkuttelevat esille inhimilliset voimavarat ja AI-työkalut tehostavat oivallusten saattamista hyötykäyttöön.

Itselleni tulee mieleen tuo vanha Edisonin tunnetuksi tekemä lausahdus: ”Neroudesta yksi prosentti on inspiraatiota ja loput 99% perspiraatiota!” Olisiko mahdollista, että AI voisi vähentää tuota perspiraation osuutta ja laittaisi prosentit uusiksi?

Terveisin Heikki

AI ja Creative Design

Kokeilimme tänään mitä AI kertoo viimeisimmistä Blogiteksteistäni. Ohessa on lyhyt Podcast aiheesta. Emme ole muokanneet sitä millään tavoin, vaan pyysimme ohjelmaa tekemään Podcastin sille osoitetusta materiaalista. Ensimmäinen oli kestoltaan 10 min ja katkaisimme sen, jotta jaksaisit kuunnella. Kas tässä tulos:

Turku AMK ja Creative design

Pyrimme saamaan Turku AMK:n kumppaniyritykset mukaan kurssiohjelmaan, missä tavoitteemme on kehittää ”Creative design” -taitoja.

Tällä hetkellä käsite on suomeksi ”oivaltava suunnittelu” tai ”luova suunnittelu”. Koska sanoilla on merkitystä, olen etsinyt parempaa ilmaisua käsitteille ”luovuustekniikka”, ”oivallustekniikka”, ”luovuustaito” ja ”luova ongelmanratkaisu”.

Menestymisen resepti voi tuntua mahdottoman yksinkertaiselta, jos uskoo Thomas Edisonin lausumaan: Neroudesta yksi prosentti on inspiraatiota ja loput 99 prosenttia perspiraatiota. Menestyminen liitetään usein luovuuteen. Luovuushan on ihmisen kykyä luoda uutta.

Menestystuotteen ydin on oivallus. Kopioimalla ja tehostamalla pääsemme joskus pitkälle, mutta todellinen menestystuote perustuu luovaan ratkaisuun. Silloin on kyse innovaatiosta. On tärkeää huomata että ”jos tuo Edisonin oivallus (1%) puuttuu, niin tuloksena on vain tavallista ja keskinkertaista!”

Käynnistämme Turun Ammatikorkeakoulun kumppanuusyritysten kanssa yhteisen oppimisryhmän ja kutsumme teidän yrityksenne tuotekehityshenkilöstöä mukaan. Tavoitteena on tuoda omaan organisaatioonne lisää luovuustaitoja, joiden avulla pystytte entistä paremmin kehittämään menestystuotteita.

Oppiminen edellyttää vahvaa läsnäoloa ja avointa asennetta. Tapaamiset ovat työpajoja, missä minä toimin vetäjänä ja opimme yhdessä luovan ongelmanratkaisun perusteita ja tekniikoita. Jokainen osallistuja oppii ja saa uusia ajattelun välineitä omaan työhönsä.

Kokemukseni mukaan perusteiden läpikäyntiin tarvitaan joitakin kymmeniä tunteja, mutta tämä, kuten muutkin taidot, kehittyvät tekemällä ja toistojen kautta.

Soita ja kysy lisää minulta, Heikki Nummelin 0400 882442

Creative design

Etelä-Korea on esimerkkivaltio siitä millä tavoin luovuustaidot, sikäläisittäin ”Creative design”, ovat osa kansallista ja sen suuryritysten strategista aluetta. Toinen selkeä edelläkävijä ja hydyntäjä on Israel.

Suomenkielen ilmaisu luovuudesta, luovuustekniikoista, oivalluksista, luovuustaidoista jne, johtavat usein ajatuksemme vaikkapa niinsanottuihin luoviin aloihin ja taiteisiin. Joskus siihen miten taide voisi tukea teknologiaa ja bisnestä. Kuten tiedämme, sanoilla on suuri merkitys ja jatkuvasti pohdin, millä sanoilla voisin saada aiheen ymmärretyksi oikealla tavalla. Koreassa tuntuu olevan käytössä ”Creative design”.

Voisiko ”Creative design” olla suomeksi ”oivaltava suunnittelu”?

Lainaan näissä kirjoituksissani mielelläni tiedetoimittaja Kalevi Rantasen tekstejä ja asiantuntemusta. Hän on myös tämän ”ajatushautomomme” merkittävä jäsen. Kalevi on erityisen perehtynyt TRIZ-menetelmiin ja kirjoittanut aiheesta myös useita kirjoja ja artikkeleja. Itse koen TRIZ:in eräänlaisena oivaltavan suunnittelun ja luovan ongelmanratkaisun lippulaivana, mutta myös vaativana menetelmänä. Minulle keskeisin oivaltavan suunnittelun ja luovan ongelmanratkaisun menetelmä on SIT eli systematic Inventive Thinking, minkä periaatteet ja historiallinen tausta ovat yhtä TRIZ:in kanssa. Toki käytän itse SIT-periaatteita ja työkaluja luovasti muiden menetelmien kanssa, tilannekohtaisesti.

Seuraavassa on pätkiä Kalevin viesteistä TRIZ-aiheeseen liittyen:

Voisiko Nato olla kiinnostunut TRIZin/SIT:in hyödyntämisestä? Tai Nato-Suomi? Kylmän sodan aikana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kopioivat arvokasta tietoa toisiltaan. TRIZ on syntynyt ex-Neuvostoliitossa. Vielä nytkin monet Yhdysvaltojen johtavista TRIZ-eksperteistä, kuten Simon Litvin, ovat Venäjältä muuttaneita. Voisiko ”viholliselta varastaminen” olla riittävä motiivi vauhdittaa innovaatioita TRIZin, SITin ja muiden kehitystyökalujen avulla?

Esimerkkejä Etelä-Koreasta löytyy runsaasti ja luultavasti myös valtiollisella tasolla:
Tällä vuosisadalla joukko yrityksiä ja yliopistoja ovat panostaneet TRIZiin paljon Etelä-Koreassa, kenties enemmän kuin missään muussa maassa.

“An overview presentation on South Korean Corporate Systematic Innovation (TRIZ) community; SK Hynix, Samsung, Posco, Kia/Hyundai, and LG Electronics. With a special emphasis on comparing Samsung and LG Electronics’ display divisions comparing the application of methods and results”

Samsungin kokemus kertoo paljon. Yhtiön tutkimusyksikön edustaja Hyo June Kim esitteli alkuvaiheen tuloksia vuonna 2003.
Conference Program. 4th Japan Invention Machine User Group Meeting (Sept. 2003)
Samsung aloitti TRIZ-toiminnan vuonna 1998. Vuonna 2001 kaikkiaan 40 TRIZ-projektia tuotti 90 miljoonan US dollarin kustannussäästöt. Vuonna 2002 yksi projekti, jossa hyödynnettiin TRIZin metodeja, toi 100 miljoonan dollarin säästön. Vuonna 2003 yhtiö hyödynsi TRIZiä kaikkiaan 63 tutkimus- ja kehityshankkeessa. Tulos: 35 patenttia ja 180 miljoonan dollarin kustannussäästöt. 

Miten tuloksiin päästiin? Avainsanoja ovat pitkäjänteisyys ja sitoutuminen. Ja tietenkin oikeiden ihmisten valinta. Samsung kutsui vuosituhannen vaihteessa venäläisiä TRIZ-eksperttejä käynnistämään toimintaa. Noin kolmessa vuodessa sata työntekijää tuli mukaan. Koulutuksesta tuli järjestelmällistä. Yhtiö on tutustuttanut suuren joukon työntekijöitään TRIZiin. Osasta on koulutettu edelleen TRIZ-spesialisteja. 

Olennaista on myös, että Samsungin lisäksi monet muut korealaiset ovat ottaneet TRIZin käyttöönsä. On syntynyt kriittistä massaa kansallisissa puitteissa.
Maassa on toiminut vuodesta 2010 lähtien Korea Academic TRIZ Association, johon kuuluu noin 30 yritystä ja saman verran yliopistoja, mikä on merkki myös valtionjohdon pyrkimyksistä ja kenties strategisista päätöksistä.

Terveisin Heikki

Ajatushautomo

Kun Israel hyökkäsi räjäyttämällä vihollisen hakulaitteet, kirjoitin 8.9.2024 neljälle läheiselle kollegalle aiheesta ja erityisesti sen oveluudesta. Tätä kirjeenvaihtoa olemme käyneet ja arvelen, että tämä on nyt sellainen ”ajatushautomo”.

Aiheena hautomossa ja sen aiheissa ovat luovat ongelmanratkaisumenetelmät, luovuustaidot, luovuustekniikat, oivallukset tai mitä nimitystä aiheesta haluammekaan käyttää.

Ensimmäisessä viestissäni nostin esille kolme pointtia, kuten on tapana:

  1. Ovela ja taitavasti tehty operaatio, missä tarvitaan merkittävän kokoinen ja tehokas, monitaitoinen organisaatio.
  2. Eettisesti arka ja kysymyksiä herättävä, vaarallinen ase, mikä tuo uuden ulottuvuuden sodankäyntiin.
  3. Radikaali innovaatio, minkä suunnitteluun ja toteutukseen on tarvittu merkittävää luovan ongelmanratkaisun kykyä.

Itse pidän tätä mainittua tapahtumaa samanlaisena ilmiönä kuin esimerkiksi: Dronet ja niiden käyttö sekä hyvään, että pahaan. Tai ydinvoima energian lähteenä joko hyvään tai pahaan. Tunnetusti keksintöjä hyödyntävät sekä hyvikset, että pahikset.

Tuosta operaatiosta ryhmämme jäsenet osasivat tunnistaa kanssani samat luovan ongelmanratkaisun periaatteet ja myös sen, että maailmassa on vain harvoja maita, yrityksiä ja yhteisöjä, joissa luovuustaidot ymmärretään strategisena kilpailuetuna.

Seuraavassa blogissa jatkan aiheesta.

Terveisin Heikki

Työyhteisösovittelu

Kahden viime vuoden aikana olen ollut mukana useassa työyhteisösovittelussa. Kaikissa tapauksissa olemme löytäneet ratkaisun ja sen jälkeen elämä ja tekeminen ovat oleellisesti yhteisöissä parantuneet.

Sovittelussa on kyse riitojen ratkaisusta tai pahan olon purkamisesta ennen kuin riita syntyy. Vuosikymmenien kokemus johtamistyöstä ja yritysten kehittämisestä helpottavat eri näkökulmien ymmärtämistä, mikä on oleellinen osa sovittelutyötä.

Kolme esimerkkiä tilanteista, joissa sovittelua voi hyödyntää:

1. Kiusaamisen kokemukset. Tilanteeseen on voinut johtaa sopimattoman kielen käyttö tai puutteelliset vuorovaikutustaidot. Näissä tilanteissa oleellisia elementtejä ovat väärinymmärrettyjen tilanteiden läpikäynti ja erilaisten vaikuttimien tunnistaminen (erilainen huumorikäsitys, loukkaantumisen kulttuuri jne).   

2. Ongelmat työsuhteessa tai -suoriutumisessa. Keskinäinen luottamuspula, työtehon lasku, päihteet taielämänhallinta ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen sekä yrityksen että henkilöiden välillä. Tällöin sovittelun rooli on tunnistaa kipukohdat ja tukea ratkaisun löytymisessä. 

3. Organisaation poikkeuksellinen tilanne. Onko kyseessä yritys vai kolmannen sektorin toiminta, tai näiden yhdistelmä? Pitääkö johtamisen painottua toiminnan tehostamiseen, vai ihmisten säilymiseen työkykyisinä? Näihin kysymyksiin löytyy myös vastaus sovittelijan avulla. 

Koska kyseessä on aina luottamuksellinen toiminta ihmisten ja yhteisöjen kesken, en voi kertoa onnistumisista tai tapauksista referensseinä. 

Soita tai viesti jollain sopivalla tavalla, jos koet sovittelun tarvetta omassa yhteisössäsi.

Terveisin Heikki 0400 882442

Muutosjohtajuutta

Vanhoista, eli nykyisistä, toimintatavoista on vaikea päästä irti. Tai niistä on ”vaikeaa päästää” irti. Kun on kasvanut yritykseen kiinni, tämä on vielä vaikeampaa, eikä näe millä tavoin asiat voisivat olla toisin.

Edellä kuvasin yleisesti tunnelmaa, ja mielenmaisemaa, mikä yrityksen johdolla usein on. Kenties vielä useammin tulee mieleen tuo kuuluisa Mauno Koiviston sitaatti ”tarttis tehrä jottai!”. Jos sinä tai edustamasi yritys olette tässä tilanteessa, niin voin mahdollisesti olla avuksi.

Muutosjohtajuus on yhdessä tekemistä

Oma johtamiskäsitykseni lähtee yhdessä tekemisestä, esimerkkinä olemisesta ja pienistä askelista. Johtajuutta on monenlaista ja näemme ympärillämme monenlaisia tapoja – sekä hyviä, että huonoja. Meidän oma ihmiskäsityksemme ja arvomaailmamme määrittävät mikä on meille hyvää ja mikä taas huonoa johtamista. Tästä syntyy myös se arvopohja ja yrityskulttuuri, mitä aletaan rakentamaan tai säilyttämään.

Laita minulle viestiä heikki.nummelin@stratox.fi tai 0400 882442

Elämä on muutakin kuin ”muutosjohtajuutta”. Se on myös lapsia, laulua ja urheilua. Hyvää Joulua ja Uutta vuotta 🙂

Miten opin luovuustekniikoita?

Turun kesäyliopistossa alkaa uusi kurssi ja siihen kannattaa ilmoittautua. Ohessa linkki

https://turunkesayliopisto.fi/koulutustarjonta/mista-oivallukset-syntyvat-luovuutta-arjen-paatoksiin-ja-ongelmaratkaisuun/

Luovuustekniikat eli oivallustekniikat ovat mainio tapa tutustua luovuuden ja oivallusten maailmaan. Kun oivallat mistä on kysymys, niin huomaat ajattelussasi uuden ulottuvuuden.

Lisätietoja aiheesta löydät tältä verkkosivultani stratox.fi.

Jos haluat oman koulutuksen esimerkiksi yrityksesi tai yhteisösi avainhenkilöille, niin soita minulle 0400 882442 tai laita sähköpostia heikki.nummelin@stratox.fi.

Terveisin Heikki

Mistä oivallukset syntyvät?

”Miksi en itse tuota tullut ajatelleeksi!”

Hieno sessio 16.11. ja ihan livenä. Neljän tunnin setti koko henkilökunnalle ja pääsimme tavoitteisiin mallikkaasti:

  1. Tavoitteena oli tutustua aiheeseen, jotta saamme tietoa oivallustekniikoista asiakkaiden opastamiseen tulevaan koulutukseen.
  2. Saimme uusia välineitä omaan työhön ja myös tilaisuuden harjoitella yhteistyötä osin uudistetulla tiimillä. Osa väestä on osa-aikaisia ja osa vakituisia.
  3. Oppia jokin oivallustekniikka yhdessä tekemällä. Löysimme jopa toteuttamiskelpoisen idean ja ratkaisun, mikä on koulutuksissa aina bonus.

Koronatilanteen helpottaessa voin taas jatkaa ”Oivallustekniikoiden” parissa ja tulossa on sekä yrityksille ja yhteisöille kohdennettuja sessioita, sekä avoin koulutus Turun kesäyliopistossa ensi keväänä 2022.

Kuvat: Tuula Aamurusko, Turun kesäyliopisto